Sudet ry on vuonna 1912 perustettu perinteikäs urheiluseura jonka nimissä on harrastettu vuosien varrella jääpalloa, jääkiekkoa, salibandyä ja jalkapalloa, Viipurissa, Helsingissä ja Kouvolassa.

Historia

Sudet perustettiin alun perin Viipurissa 13. joulukuuta 1912 nimellä Wiipurin Bandy & Jalkapalloseura. Nimi vaihtui Wiipurin Susiksi vuonna 1924. Seura muutti Helsinkiin 1940 ja vuonna 1950 seurasta tuli Sudet ry. Kouvolaan seura muutti 1962.

Vietettyään hiljaiseloa lähes koko 1990-luvun Sudet aloitti toimintansa uudelleen vuonna 2001 jalkapalloseura FC Kouvolan ja salibandyseura Kymen Salibandyn siirtyessä vanhan perinteikkään nimen alle.

Jalkapallo

Jalkapallossa Sudet voittivat ensimmäisen, ja toistaiseksi ainoan, mestaruutensa 28. heinäkuuta 1940. Lisäksi hopeaa on tullut kerran 1942 ja pronssia neljästi. Yhteensä seuralla on 15 kautta pääsarjatasolla, ja se on maratontaulukon sijalla 25 (pudotuspelit mukaan lukien). Kaudella 2011 Sudet nousi Suomen kolmanneksi korkeimmalle sarjatasolle Kakkoseen. Edellisen kerran Sudet pelasi näin korkealla sarjatasolla kaudella 1990.

Jääpallo

Seura panosti ensimmäisinä vuosinaan jääpalloon ja voitti vuodesta 1914 eteenpäin kuusi perättäistä Suomen-mestaruutta. Kaiken kaikkiaan seuralla on 14 mestaruutta.

Sudet 13.12.1912

Sudet on perustettu 13.12.1912 Viipurissa

Seuran 75-vuotisjuhliin kirjoitettu kuvaus siitä kuinka kaikki alkoi. Kuvaus on sanasta sanaan identtinen vuonna 1987 kirjoitetun kuvauksen kanssa.

Elettiin päivää 13.12.1912 vanhassa kunnon Wiipurissa, silloin se oli näkevä päivänvalonsa Elonvoima kahvilassa, Kimmo-yhtiön talossa Maununkatu 1:ssä.

wiipurin_sudet

Paikalle oli saapunut suuri joukko Wiipurin Reippaan, Wiipurin IFK:n, Wiipurin Pontevan ja SLU:n edustajia ja pelaajia, jotka halusivat perustaa palloilun erikois-seuran, koska heidän seuroissaan harrastettiin paljon muitakin urheilulajeja, eivätkä he saaneet riittävästi tukea taakseen.

Niin sitten tuona päivänä kirjoitettiin Susien syntysanat, tosin nimi ei ollut vielä Sudet vaan Wiipurin Bandy & Jalkapalloseura ry. Tuskin monikaan tietää mitä on tänä päivänä sana ” Bandy ”? – Se oli jääpallon yleisesti käytetty nimike.

Kokouksen puheenjohtajan nuijaa heilutti herra nimeltä Oskari Meriluoto. Hänen johdollaan perustettiin siten seura, johon liittyivät kaikki silloisen Wiipurin parhaat jääpalloilijat. – Jalkapallon harrastajat saivat vielä tuolloin jäädä aikaisempiin seuroihinsa, mutta jääpallo oli tuolloin ylivoimaisesti suosituin urheilulaji varsinkin talvisaikaan eritoten salakkalahden jäällä, sieltä ei voinut olla yksikään poissa.

Wiipurin Bandy & Jalkapalloseuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin innokas johtoryhmä, johon kuuluivat puheenjohtajana Oskari Meriluoto apunaan varapuheenjohtaja P.A. Roiha.

Ja tuskin oltiin silloisessa keisarillisessa Suomessa joulu vietetty, kun piti kilpailutoiminta käynnistää, niinpä sitten vastustajaksi kutsuttiin joukkue silloisesta Pietarista Semeneffoin-joukkue, joka sai heti tuntea 12.1.1913 Salakkalahden poikien voiman ja hävisivät armottomasti 19-0. – Siitä se alkoi tarina vailla vertaa. WB&JS vieraili melko usein sitten sen aikaisessa Pietarissa, jossa se kohtasi mm. seuraavat pietarilaisjoukkueet: Neva, Kretshet, Putilova ja Sport. Erikoista näille pelille oli, että ne pelattiin fifty-fifty periaatteella, koska meidän säännöksissä oli paljonkin eroavaisuuksia mm. pietarilaisten maali oli huomattavasti pienempi kuin suomalais-säännöissä, niinpä pömpeli käännettiinkin Suomessa pelatuissa otteluissa nurin, jolloin se muistutti venäläisten maalia, mutta se ei haitannut ”Susia”. Aina kun omat kotoiset pelit oli Suomessa pelattu, matkustivat pojat Pietariin ”Renu” Laaksosen johdolla tai Pietarin pojat saapuivat vastavisiitille Viipuriin Salakkalahden jäälle. Useimmiten naapurit saivat todellisen selkäsaunan kotiin viemisiksi.

SUSITARU ALKAA – HE TEKIVÄT SEN

Jo vuonna 1914 saavutti ensimmäisen Suomen mestaruutensa jääpallossa, kun WB & JS voitti aikaisempia vuosia hallinneen HIFK:n 6 – 4 puoliajan ollessa 4 – 3. Näin edellisen vuoden tappio 3 – 4 oli kostettu ja ensi mestaruus oli Wiipurissa.

Mestarijoukkueessa pelasivat tuolloin mm. Lassi Penttilä, Ami Ahnger, Lassi Mäkinen, Uljas Hyyrynen, Riku Poutiainen, Arvo Sinisalo, Mikko Mäkinen, Arvo Koskinen, Arvi Lavonen, Toivo Kosunen ja Väinö Strömberg.

Ja jatkoa seurasi seuraavinakin vuosina 1915, 1916, jolloin mestaruus kiidätettiin Wiipuriin linnanväen iloksi.

Sitten olikin vuorossa kaksi ”sotavuotta” 1917 ja 1918, jolloin jouduttiin taistelemaan kättä pitemmällä kavereita vastaan.

Rauhan ja itsenäisyyden palattua Suomeen, alkoivat WB & JS uuden touhunsa ja nappasivat jälleen Suomen mestaruuden kotiin Viipuriin. V. 1919 oli sitten myös historiallinen vuosi, kun Ruotsi kohdattiin jääpallossa ensi kerran ja siitä sekin alkoi, kun WB & JS:n pelaajia oli maajoukkuepaidassa 8 miestä V. 1919, 1920, 1921 ja 1922. Näinä vuosina WB & JS hankki myös lisää Suomen mestaruuksia paitsi v. 1921, jolloin HJK uskalsi voittaa Wiipurin pojat peräti 5-2 loppuottelussa ja viedä mestaruus Helsinkiin pitkästä aikaa.

Mutta ei Viipurin poikia noin vain peitota, vastalääkkeeksi otetaan mestaruudet Viipuriin vuosina 1922, 1923, 1924, 1925, 1926, 1927 ja 1928. Mutta sittten v. 1929 sisuuntunut HJK tulee taas ulos ja nappaa mestaruuden Susien nenän edestä numeroin 4-3 ankaran taistelun jälkeen.

Tällä välin ehtii myöskin Wiipurin Bandy & Jalkapalloseuran nimi vaihtua v. 1924 Wiipurin Sudet ry:ksi, kun kansa nimesi pelaajat susiksi harmaitten peliasujen vuoksi sekä taistelevan hurjan luontonsa takia kentällä. – Näin olivat SUDET syntyneet virallisiin papereihinkin.

 

Lähde: 3 konekirjoitusliuskaa Susien 75-vuotisjuhlavuodelta (1987), kirjoittaja tuntematon.

Talvisodan jälkeen Sudet siirtyi Helsinkiin ja sieltä 1952 Kouvolaan. Jatkosodan aikana seura pelasi edelleen Viipurissa, mistä muutama harvinaisempi kuva jalkapallon SM-sarjan välieräottelu Wiipurin Sudet – Helsingin Palloseura 5.7.1942 Viipurin Keskuskentällä. Sudet voitti ottelun päästen loppuotteluun Helsingin Tovereita vastaan.

VIIPURIN SUDET

Jalkapallo 1916–1939

1916 Sudet ensi kerran mukana virallisessa jalkapallossa. Semifinaaliottelussa Helsingissä pelaavat Sudet – ÅIFK tasan. Uusinnassa turkulaiset kukistavat Sudet kokonaista 12–1.

1917 Maan sekavien olojen takia ei jalkapallotoimintaa.

1918 Sudet ja Viipurin Reipas ottavat yhteen Cup-kilpailussa. Reipas voittaa 4–1 pudottaen Sudet jatkosta.

1919 Sudet voittaa Viipurissa Kiffnin ”Vapaudenmalja” -ottelussa jatkoajan jälkeen 5–3. Tämä oli ensimmäinen peli, jossa Viipuri alkoi kilpailla Helsingin ja Turun kanssa. Cup ottelussa Reipas selviää taas jatkoon
voittamalla Sudet 3–2. Loppuottelussa HJK voittaa Reippaan.

1920 Ensi kertaa kaupunkiottelu Viipuri – Helsinki. Kotijoukkueessa on eniten Reippaan pelaajia, HJK:n muodostaessa Helsinkiläisten pääosan. Susia on mukana viisi. Vieraat voittavat 3– 1.

1921 Cupin alkuerässä Reipas jälleen lyö Sudet, tosin niukasti 2–1 (1–1).

1922 Yhä vielä on Reipas liian luja Susille. Cup-ottelu päättyy Reippaan voittoon 4–1.

1923 Susien ote alkaa tiivistyä. Merkittävä tapaus on ensimmäinen voitto Reippaasta. Tulos 3–1. Susien
ensimmäiset pelaajat valitaan maajoukkueeseen Tuovi Koskinen, Ilmari Laine ja Väinö Moisio.

1924 Susi-joukkue, joka on ottanut riveihinsä Viipurin saksalaisia ja venäläisiä emigrantteja, häviää Helsingissä cup-ottelun HPS:lle 1–5. Kaupunkiottelussakin Helsinki vielä osoittaa paremmuutensa. Töölön kentällä Viipuri lyödään 9–1.

1925 Maaotteluun Latviaa vastaan otetaan 16-vuotias Arvo ”Ati” Närvänen (42 A-maaottelua) sekä Karl Alakari Susista. Cup-ottelussa Sudet voittaa HIFK:n Viipurissa 5–2. TPS kuitenkin katkaisee Susien tien jatkoon tuloksella 4–3.

1926 Sudet – HIFK 3–2 (2–1). Paikallisottelussa Sudet voittaa Reippaan 1–0. Suomessa aloitetaan sarjasysteemin kokeilu. Tällaisessa pisteottelussa Sudet lyö jälleen HIFK:n tuloksella 3–2. Jalkapallopiirejä hätkähdyttää Helsingin häviö Viipurille 2–1. Pääkaupunki on saanut kilpailijan. Helsingissä pelataan ns. ” suomen sarjaottelu”, jossa Sudet voittaa ÅIFK:n 4–2. Tämä ottelu on merkityksellinen. Susien havaitaan pelaavan itävaltalaisvierailuista opittua lyhytsyöttöpeliä. Tässä pelityylissä Sudet sittemmin pääsevät Suomessa korkeimmalle tasolle (ns. ”Susi-tyyli”). HPS, joka on saanut nimen ”sudentappaja”
voittaa Viipurissa ylivoimaisesti 9–1.

1927 Papulan kentällä voittaa Sudet sarjaottelussa Tampereen Palloilijat niukasti 2–1. Seuraava ottelu tuo jälleen arvokkaan Susi-voiton. Ehdottomana suosikkina pidetty HJK lyödään nyt Susien toimesta 2–0 (0–0). Sitten HPS voittaa Sudet 5–2, mutta Reipas puolestaan HJK:n 5–1. Reipas pääsee jo viidettä kertaa fiaaliin, jossa HPS musertaa sen 6–0.

1928 Sudet yllättää heti alkuun HJK:n Helsingissä 1–0. HIFK puolestaan lyö Sudet 4–1. Vuoden mestari on Turun PS. Susien Reino Hintsa valitaan maajoukkueeseen.

1929 Sarjasysteemin alku Suomessa. Kokeiluluonteisessa sarjassa, jossa kilpailtiin ns. ”Karhuntappajamaljasta”, sijoittuu Sudet jo hyvin. Sarjan kärki kauden päättyessä näyttää jo lupaavalta: TPS, IFK ja Sudet. Vuosi 1929 merkitsi huomattavaa nousua Susien ja yleensäkin Viipurin jalkapalloilussa. Reipas hieman taantui, ehkä Viipurin Palloseuran verottaessa osan sen miehistä. Kuitenkin kolmikosta Sudet – Reipas – ViPS alkoi tulla iskukykyinen ja vaarallinen uhka Helsingin ja Turun joukkueille.

1930 Perinteellisesti avattiin Viipurissa pelikausi Susien ja Reippaan yhteenotolla. Nyt oli Sudet jo vahvempi, mutta ViPS yllätti pian voittamalla Sudet 4–0. Kaupunkiottelussa Turku ja Viipuri pelasivat tasan 3–3. Susien pelaajia oli mukana 6. HIFK poti edelleen ”susi-kauhua”. Sudet tyrmäsi sen 5–0. Sarjakarsinnassa Sudet voitti Reippaan. Stjärnan vastoin kaikkia odotuksia voittaa Helsingissä Sudet 2–1. Heikommille vastustajille häviäminen tuleekin sittemmin Susien ”muotitaudiksi”. Virallinen sarjajärjestelmä aloitetaan Suomessa. Pääsystä A-sarjaan (mestaruussarjaan) karsivat HJK ja Sudet. Kotiyleisön kannustaessa voittaa jännitysottelun Sudet 4–2 (2-2). Kaupunkiottelu Viipuri Helsinki päättyy 1–1.

1931 Sudet SPL:n mestaruussarjassa. Sotien jälkeisiin aikoihin asti mestaruussarja käsitti 8 Suomen Palloliiton joukkuetta, josta vuosittain pudotettiin 2 heikointa. Nuorekas Sudet menestyy heikonlaisesti etupäässä voimattomuutensa takia. Otteluista mainittakoon HPS – Sudet 7–2, Sudet – ViPS 1–1. Vaasa
PS saa Viipurissa voittomaalinsa 15 sekuntia ennen loppuvihellystä. Sudet kuitenkin säilyy sarjassa. Mestariksi tulee HIFK. Sarjasta putoaa Viipurin PS ja HJK. Maaottelussa Suomi – Tanska 3–2 on Susien Närvänen paras.

1932 Susi-jalkapallon suuraika alkaa. Susien jalkapalloilun ”kulta-aika” alkaa samalla kun maineikas yksinvaltius jääpallossa on katoamassa. Jalkapallo alkaa nyt sarjasysteemin mukana vetää myös aktiivi- ja penkkiurheilijoita. Viipuri tunnetaankin pian yhtä hyvin jalkapallo- kuin jääpallokaupunkina. Papulan ”liejuareenalla” HPS pitää yhä ”sudentappajamaineensa” voittaen 3–0. Yli 2000 Viipurilaista saa riemuita, kun Sudet selvittää edukseen ottelunsa mestari-IFK:n kanssa 2–1. Tässä pelissä Sudet intoutuu hurjaan taistelupeliin alkujakson oltua 0–0. Susien loppusijoitus on sarjassa viides. Mestaruus menee HPS:n nimiin, KIF ja HT putoavat.

1933 Harvinainen suurtyö saadaan päätökseen. Sudet valmistaa omista varoistaan ruohokentän, joka jalkapalloareenana on Suomen paras Stadionin rakentamiseen asti. Kaudesta muodostuu Susien parhaita. Uuden ruohokentän, Keskuskentän, avajaisottelu saa loistavat puitteet. Tähän aikaan vaarallinen VPS on vastustajana. Harmaapaidat esittävät mainiota lyhytsyöttöpeliään voittaen 3–0. IFK voittaa mestaruuden ylivoimaisesti, mutta seuraavina ovat HJK ja Sudet, molemmat 16 pisteellä ja samalla maalisuhteella. HJK saa hopeaa, koska se on laskenut miinusmaaleja vähemmän. Sudet saa tyytyä pronssiin.

1934 Tämän vuoden sarja ei ota mennäkseen Susilta aivan yhtä hyvin kuin edellinen. Merkittävä on HJK:n lyöminen Helsingissä 2–0. HPS voittaa mestaruuden. Sudet sijoittuu neljänneksi. Helsinkiläisedustus on vallitsevana mestaruussarjassa. Ville Närvänen pelaa B-maaottelun.

1935 Sarjan alku ei lupaa hyvää. HIFK tulee Viipuriin, jossa Susien puolustus on koko ottelun ajan hatara ja epävarma. Häviö on ankara 7–0. VPS:n saapuessa keskuskentälle ensimmäinen puoliaika päättyy 0–1. Sudet kuitenkin taistelee ja pian tilanne onkin 2–2. Lopputulos Susille 4–2. Sudet jää kuudenneksi. Sudet saa uudet peliasut, paita on poikkijuovaraitainen, punaista ja harmaata. Entinen harmaa pelipaita saa väistyä.

1936 Kevätkierroksen voittoisa alku vie Sudet selvään sarjajohtoon, mutta Pietarsaaren Drott, joka on hävinnyt kaikki muut ottelunsa, voittaa Sudet Viipurissa 2–1 ja kotonaan 1–0. Näiden tappioiden myötä Sudet menettää mitalisijan. Sudet on sarjassa neljäs. VPS ja Drott putosivat. Sudet pelasi harjoitusottelussa tasapelin wieniläisen Favoritner-seuran kanssa. Itävaltalaisen tyylistä opittiin paljon ja juuri Susille sopi tämä lyhytsyöttöpeli ns. ”wienervalssi” erikoisen hyvin.

1937 Mestaruussarja alkaa Viipurissa käydyllä ottelulla Tovereita vastaan. Susille vaivaton voitto 5–1. Helsingin pallokentällä kohdataan maajoukkuemiehiä vilisevä HPS. Sudet pistää kotijoukkueen yleisön ihmeeksi HPS:n selkä seinää vasten. Ottelu päättyy tasan 1–1. Toinen suurjoukkue, mestari HJK saa samoin kotikentällään luovuttaa viipurilaisille pisteen 2–2. Susille pronssia.

1938 Mestaruussarjan jumbo-fiaalissa HIFK – Sudet ratkotaan 5 800 maksaneen katsojan edessä säilyminen sarjassa. Sudet häviää ottelun 4–2 ja matkaa ensimmäisen kerran Suomensarjaan.

1939 Viimeinen rauhan vuosi, jonka aikana Sudet vielä pelaa vanhassa iloisessa Viipurissa. Sudet voittaa Suomensarjassa kaikki 14 otteluaan maalisuhteella 97–9. Eino Karhu ja Leo Turunen Susista valitaan maajoukkueeseen.

VIIPURIN SUDET

Jalkapallo 1940–1961

1940 Viipurin menettämisen jälkeen hajaantuvat Susien pelaajat ympäri Suomena, mutta pääjoukko on Helsingissä, jossa järjestetään seura uudelleen. Mestaruus ratkaistaan epävirallisena cup-kilpailuna ja sen ottaa nimiinsä Sudet. Susien tie mestaruuteen: Sudet – Pallo-Pojat 7–1, Sudet – VIFK 3–2, Sudet – HJK 2–1 ja Sudet – TPS 2–0. Susien Toivo Asikainen ja Veijo Heinonen valitaan maajoukkueeseen.

1941 Ei varsinaista jalkapallotoimintaa.

1942 Järjestetään epävirallinen sota-cup. Sudet palaa raunioituneeseen kotikaupunkiinsa. Sudet pääsee fiaaliin, mutta stadionilla HT voittaa kovan kamppailun 6–4.

1943 Yksinkertainen sotasarja saadaan käyntiin. Sudet on edelleen Viipurissa vahvistanut kuntoaan. ViPS on yhdistynyt Susiin.

1944 Sarjaa ehditään jatkaa ennen kesäkuun suurtaistelua. HIFK lyödään Viipurissa 2–0. Ottelu Sudet – VIFK pelataan Kannaksen suurtaistelujen jymyn jo kuuluessa Keskuskentälle. Viipurin päivät ovat luetut. Susille taas kerran pronssia.

1945 Sudet jälleen Helsingissä. Pelataan typistetty sarja, mutta mestaruus ratkaistaan Cup-kilpailulla. Nyt Susilla ei ole vanhaa cup-kuntoaan, sillä ensimmäisellä kierroksella HJK voittaa 4–1 .

1946 Mestaruussarja pelataan kahdessa 6 joukkueen lohkossa. Kauden 1947 sarjasysteemi aloitettiin jo syksyllä 1946 – keväällä 1947 jatkettiin. Sudet oli omassa lohkossaan toinen. Susien kunto on hitaasti hiipumassa, mutta sarjassa silti säilytään.

1947 1930-luvun pelaajiston nopea poistuminen Susien riveistä vaikuttaa ratkaisevasti. Sudet jää mestaruussarjassa seitsemänneksi ja putoaa Suomensarjaan.

1948 Suomensarja ei nytkään tuota vaikeuksia Susille. Kausille 19(47)-48 venynyt Suomensarja pelattiin kahdessa kahdeksan joukkueen lohkossa – kaksi parasta molemmista nousukarsintoihin. Etelälohkon voitti KIF ja toisena Sudet. KIF ja Sudet sijoittuivat karsintasarjassa kärkisijoille ja nousivat molemmat seuraavaan SM-sarjaan. Kaudelle 1948 oli taas viritetty uusi sarjamuoto. SPL ja TUL laittoivat yhdessä kahdeksan joukkuettaan yhteen 16 joukkueen suursarjaan, joka pelattiin yksinkertaisena. Sudet ei enää jaksa ja Suomensarja odottaa.

1949 12 joukkueen Suomensarjassa riittää Susille töitä aivan tarpeeksi. Ensi kerran jäädään toiseksi vuodeksi peräkkäin Suomensarjaan. Sudet on kärkiryhmässä neljäs.

1950 Suomensarja vakiomuodossaan 10 joukkueisena. Sudet on terästänyt otettaan ja ratkaisevassa ottelussa Sudet – KaPa ”Runi” Kilpi ampuu 3 sekuntia ennen loppuvihellystä tasoituksen ja nostaa Sudet mestaruussarjaan.

1951 Sudet ei lunasta sille asetettuja toiveita mestaruussarjassa. Sudet putoaa yhdeksällä pisteellään takaisin Suomensarjaan.

1952 Susien uusi peliasu puna-musta ensimmäisen kerran Sudet – KaPa ottelussa 1.5. 1. Seitsemäs sija ja Sudet säilyy vaivoin Suomensarjassa.

1953 Susien kuudes Suomensarja-vuosi. Sudet aloitti pelikauden voitokkaasti, mutta putosi sitten sarjan keskivaiheille ja vihdoin putoamisvyöhykkeelle. Tuloksena oli sama seitsemäs sija, kuin edellisenäkin vuonna.

1954 Susilla 88 pelaajaa ja 65 ottelua piirisarjoissa. Ilkka Haila valitaan nuorten maajoukkueeseen. Ensimmäinen mestari alallaan, Susien Stig Holmqvist voittaa nuorten mestaruuden jalkapallotekniikassa. Sudet joutuu taas taistelemaan sarjassa säilymisen puolesta.

1955 Susien joukkue nuorentuu runsaasti, mutta Sudet säilyttää sarjapaikkansa ja sijoituksena kuudes sija. Nuorten maajoukkueessa Risto Eitsi Susista.

1956 Suomensarjassa jatkettiin. Otteluissa keskimäärin 606 maksanutta katsojaa. Voittoja 7, tasapelejä 3 ja 8 tappiota, sijoitus taas seitsemäs.

1957 Suomensarjan sijoituksena kuudes sija, 6 voittoa, 3 tasapeliä ja 9 tappiota.

1958 Neljäs sija Suomensarjassa 6 voitolla, 3 tasapelillä ja 5 tappiolla. Maalieron ollessa 32–16.

1959 Sijoitus pysyy edellisen vuoden kaltaisena. Voittoja 8, tasapelejä 3 ja tappioita 7. Maaliero 31–30.

1960 Suomensarjassa pelataan kolmessa lohkossa. Sudet Helsinki sijoittuu omassa lohkossaan seitsemänneksi 8 voitolla, 2 tasapelillä ja 10 tappiolla maalieron ollessa kuitenkin 38–35.

1961 Sudet jää lohkonsa viimeiseksi pudoten maakuntasarjaan 8 pisteellään, häviten 18 ottelua ja voittaen vain neljä ottelua. Neuvottelut Susien siirtymisestä Helsingistä Kouvolaan käynnistyvät. Virallisesti muutto päätettiin 26.11.1961

JÄÄPALLON SUSI-TARU 1912–1955

Lyhyt vuosilukumerkintöihin perustuva katsaus ”harmaiden” loisteliaan jääpallohegemonian syntyyn, kukoistukseen ja häviöön.

1912 Sudet perustetaan.

1913 Mestaruuden loppuottelussa Viipurissa IFK voittaa Sudet 4–3.

1914 Nk. Susi-taru alkaa. Mestaruus tuodaan Viipuriin. IFK lyödään Töölön kentällä 6–4.

1915 Viipurissa uusitaan mestaruus. IFK häviää 8–2. Susien yhteispeli alkaa varmistua erehtymättömäksi.

1916 Finaali pelataan Helsingissä. Vastustajana on jälleen IFK, joka kukistuu numeroin 8–3.

1917 Kovaotteisessa mestaruusottelussa Sudet hakkaa KIF:n 11–2.

1918 Vapaussodan takia ei kilpailuja.

1919 Ensimmäinen maaottelu Suomi-Ruotsi Helsingissä. Suomea edustaa Susi-miehistö vahvistettuna kahdella helsinkiläispelaajalla. Harmaapaitaiset ”Suomet Sudet” voittavat 4–1 (2–1). Mainittakoon, että ottelua oli seuraamassa mm. kenraali Mannerheim. Mestaruuden loppuottelussa Sudet osoittavat yksinvaltiutensa voittamalla IFK:n 11–2.

1920 Maajoukkue, jossa Susia 8, pelaa Tukholman Stadionilla Ruotsin kanssa 3–3. Sudet voittavat Tukholman kaupunkijoukkueen 2–0 ja pelaavat Upplandin yhdistettyä vastaan 3–3. Suomen mestaruus ratkaistaan tänä vuonna HPS:n kanssa. Sudet voittaa 8–3.

1921 Susi – maajoukkue voittaa Ruotsin 5–3, mutta HJK järjestää yllätyspaukun. Klubin ”taktiikkajoukkue” voittaa loppuottelussa Sudet 5–2 ja muistuttaa harmaapaitoja ensi kerran vastuksen lujittumisesta.

1922 Sudet ottaa jälleen mestaruusmitalit. KIF voitetaan 3–1. Suomi voittaa Ruotsin Tukholmassa 6–4 ja Susia on mukana kahdeksan.

1923 Susien valtakautta horjuttaa nyt Ruotsi ja HJK. Ruotsi voittaa maaottelussa 4–3 ja HJK lyö Sudet fiaaliottelussa Viipurissa 4–1. Viro voitetaan maaottelussa 22–0.

1924 Ilmeinen murroskausi Susissa jatkuu. Helsingissä HJK ja Sudet kohtaavat jälleen loppuottelussa, jossa Klubi uusii voittonsa 4–1.

1925 ”Harmaiden” hegemonian toinen loistoaika alkaa voittojen sarjalla, jonka kruunaa loppuottelu. HJK muserretaan peräti 9–2.

1926 Susien renessanssi jatkuu. Finaalissa KIF taistelee hyvin, mutta häviää kuitenkin 2–1.

1927 Viipurin Sudet ottaa kymmenennen mestaruutensa voitettuaan HJK:n 6v2.

1928 Sudet tekee alkutalvesta vierailukierroksen Ruotsiin. Cup-taistelussa on vastus tavallista lujempi.HPS johtaa puoliaikaa 3–1 häviten ottelun kuitenkin 3–4. Semifiaalissa IFK voitetaan jo 9–2, mutta HJK yllättää vielä kerran ja vie mestaruuden voittamalla Sudet 4–3.

1929 Helsingissä pelataan loppuottelu IFK – Sudet, jossa harmaapaidat haltioituvat näytösmäiseen peliin ja voittavat 5–0. Katsojia on noin 5 000.

1930 Kahdestoista mestaruus on Susilla lujassa, sillä KIF:n mustapaidat antautuvat vasta jatkoajalla. Tulos 4v2. Varsinainen peliaika päättyi tasan 2–2. Tämä on viimeinen Cup-mestaruus.

1931 Pelataan ensimmäinen mestaruussarja. Sarjan ratkaisuottelussa uusi tulokas Viipurin Palloseura voittaa yllättäen Sudet 2–1 ja vie mestaruuden. Sekä Sudet että ViPS voittavat kaikki muut ottelunsa.

1932 Sudet ottaa mestaruuden voittamalla sarjan ja hyvänä kakkosena on KIF.

1933 Sudet viimeisen kerran Suomen mestareina. Vaikka Viipurin valta-asema edelleen jatkuu, voidaan Susien ainutlaatuisen yksinvallan katsoa tänä vuonna päättyneen. Mestaruussarjassa Sudet voittaa kullan, toisena KIF ja kolmantena ViPS.

1934 Sudet saa tyytyä pronssiin. IFK tulee mestariksi. Maajoukkueessa on kahdeksan viipurilaista, joista Susia vain neljä.

1935 Sudet ja IFK tasapisteisiin, joten mestaruudesta pelataan uusintaottelu. Susille hopeaa.

1936 ViPS saa toisen mestaruutensa ja Sudet saa tyytyä pronssiin.

1937 Uusi tekijä WP-35 astuu näyttämölle. Sarja pelataan kaksilohkoisena. Ottelussa kolmannesta sijasta Sudet voittaa Warkauden jatko-ajalla 5–3.

1938 Kaksilohkoisen mestaruussarjan itälohkossa Sudet sijoittuu toiseksi. Loppupeleissä HJK voittaa Sudet 2–1 ja jättää Sudet ilman mitalia ensimmäisen kerran 25 vuoteen.

1939 Sodan varjo peittää jo uhkaavana Viipurin taivaan. Tämä lienee eräänä syynä Susien huonoon menestykseen ja itälohkon jumbosijaan.

1940 Talvisodan takia ei kilpailuja. Susien pelaajisto hajaantuu evakkoina eri puolelle Suomea pois sodan jaloista. Helsinki valitaan väliaikaiseksi kotipaikaksi. ViPS yhtyy Susiin.

1941 Sudet voittaa mestaruussarjan I-lohkon. IFK – Sudet päättyy 4–2 ja näin hopeaan oli tyytyminen.

1942 Ei virallisia sarjoja. Sudet muuttaa takaisin Viipuriin. ViPS eroaa Hukat-nimisenä Susista ja jää Helsinkiin.

1943 Mestaruus ratkaistaan cup-kilpailuna. Viipurissa WP-35 pudottaa Sudet jatkosta voittamalla 3–0.

1944 Cup-ottelussa arpa tuo varkautelaiset taas Viipuriin ja WP-35 voittaa Sudet lumipyryssä 4–3.

1945 Viipuri menetetään. Sudet muuttaa taas Helsinkiin. Mestaruussarjan etelälohko 2:ssa Sudet sijoittuu toiseksi Hukkien jälkeen. Varkaus saa taas mestaruuden.

1946 Etelälohko 2:n voittaa IFK, Sudet toisena.

1947 Sudet kolmantena etelälohko 2:ssa. Lohko 1:ssä isännöi Ilves-Kissat (entinen Viipurin Ilves) ja Hukat.

1948 Sudet putoaa mestaruussarjasta kolmella pisteellään.

1949 Sudet ensi kertaa Suomensarjassa. Länsilohkossa Rauman Iirot osoittautuvat paremmiksi ja jättävät Sudet toiseksi. Susista kuitenkin ”Saku” Salo ja ”Tursa” Turunen mukana maaottelussa.

1950 Itälohkon ratkaisuottelussa KUV voittaa Sudet 3–2 ja nousevat mestaruussarjaan Susien jäädessä toiseksi.

1951 Hukat liittyvät Susiin. Sudet voittaa karsintasarjan Hukkien jättämästä mestaruus-sarjapaikasta ja nousee jälleen oikeaan ympäristöönsä. Tämä on Susien jääpalloilijoiden viimeinen hyvä vuosi. Sudet sijoittuu viidenneksi.

1952 Sudet putoaa sarjasta saaden keräten vain kaksi pistettä. Tekijämiesten jättämiä aukkoja joukkueessa on entistä vaikeampi täyttää.

1953 Suomensarjan länsilohkossa Sudet neljäs. Otteluista mainittakoon Sudet – Ilves-Kissat 4–4.

1954 Tarun loppu. Sudet putoaa jääpalloilun Suomensarjasta kahdella pisteellään.

1955 Helmikuussa Sudet pelaa historiallisen viimeisen virallisen jääpallo-ottelunsa. Syystalvella Susien johtokunta ilmoittaa, ettei seuran jääpallojoukkue osallistu enää viralliseen toimintaan eli pelaa maakunta-cupia.

1956 Seuran jääpallotoiminta päättyy. Tämä aika on ohi, mutta se muistetaan